Heinäkuussa – 22 selailin Facebookia nauttien kesäloman laiskottelupäivästä, kun vastaani tuli Kankaanpään opiston mainos, jossa markkinoitiin . Olin menneenä keväänä opiskellut Tredussa yhden tutkinnon osan, pedagogisen dokumentoinnin osan, lastenohjaajan tutkinnosta ja yllätyksekseni hurahtanut uuden oppimisesta. Lastenohjaajaksi olin valmistunut jo vuonna 2002 ja työskennellyt seurakunnan lastenohjaajana jo vuodesta 1997. Valmistuttuani olin heti saanut lastenohjaajan toimen ja työvuosia olikin yhteensä kertynyt jo yli neljännesvuosisata samalla työnantajalla.
Mainos palasi mieleeni uudelleen ja uudelleen ja huomasin pian tutkivani opiston nettisivuja. Pohdin asiaa vähän liiankin pitkään ja lopulta päätös lähteä opiskelemaan syntyikin sitten pikapikaa, kun vihdoin uskaltauduin soittamaan opistolle ja kyselin koulutuksesta lisätietoja. Esihenkilöni lupasi, että lähtee toimimaan työpaikkaohjaajanani ja niinpä kirjoitin hakemuksen samana iltana, kun olin opistolle soittanut. Itsellenikin yllätyksenä olin jo seuraavana päivänä verkossa ensimmäisellä luennolla. Epäilin kovasti, onnistuisinko selviämään työstä ja koulusta, mutta mieheni kannusti minua ja sanoi, että lopetat sitten, jos ei onnistu.
Innostuin kuitenkin opiskelusta ja ihan mahtavista opettajista ja tietokonehommatkin sujuivat yllättävän hyvin. Tehtävä toisensa jälkeen valmistui ja vaikka käytin tehtäviin paljon aikaa, en kokenut sitä raskaaksi vaan into kasvoi tiedon lisääntyessä. Lisäksi oma työtiimini töissä oli mukana opiskelutehtävissäni ja tuntui, että sain voimaa kaikesta jakamastani ja heidän kanssaan toteuttamistani tehtävistä myös kaikilta heiltä. Siitä kiitos työtiimilleni. Jossain vaiheessa syksyä tuntui, että koulu vei paljon aikaa ja väsymys meinasi viedä mennessään. Silloin päätimme mieheni kanssa laittaa rakkaan harrastuksemme paritanssin tauolle, jotta aikataulumme ei olisi niin tiukka. Se helpotti viikkorytmiäni ja kolmen kuukauden tauko riittikin, palasimme tammikuussa taas harrastuksemme pariin uusin voimin. Ajattelen, että oli hyvä asettaa siinä kohtaa asiat tärkeysjärjestykseen ja opiskelu oli nyt sen hetken juttuna tärkeämpi. Muuten aikataulutus opiskelussa sujui hyvin ja keväällä valon lisääntyessä tuntui aikakin riittävän paremmin.
Koen, että olen saanut opiskelusta työhöni uutta energiaa ja osaan katsoa asioita uudella tapaa. Lisäksi tiimissämme on herännyt uudenlaista keskustelutapaa ja avoimuutta, kun olen opiskeluni aikana haastanut työtiimiä mukaan keskusteluihin. Kehittäminen ei ole ollut minulle aiemmin tuttua, mutta uskon, että minussa on herännyt kehittäjä, joka osaa kyseenalaistaa työtä ja työtapoja erilailla kuin ennen ja ymmärtää ja hyväksyy kehittämisen merkityksen omassa työssään.
Itselleni opiskelu on tuonut itsevarmuutta ja koen, että minusta löytyy kokemusta ja tietoa, jota en ennen tunnistanut itsessäni. Olen ylpeä siitä, mitä olen saanut aikaiseksi ja toivon olevani esimerkkinä myös neljälletoista lapsenlapselleni siinä, että aina voi opiskella ja oppia uutta. Jos mummi siihen pystyi, pystyvät hekin.
Tuleville opiskelijoille toivon rohkeutta ja uskallusta tuoda esiin omia mielipiteitä ja varsinkin aikuisopiskelijoille haluan sanoa, että sinä olet oman alasi ammattilainen ja eletty elämä on rikkaus opiskelussa. Kaikille toivon upeaa opiskelukokemusta ja yhtä kivoja, asiantuntevia ja kannustavia opettajia, mistä itse sain nauttia.
Terhi Hakala
Koen, että olen saanut opiskelusta työhöni uutta energiaa ja osaan katsoa asioita uudella tapaa. Lisäksi tiimissämme on herännyt uudenlaista keskustelutapaa ja avoimuutta, kun olen opiskeluni aikana haastanut työtiimiä mukaan keskusteluihin. Kehittäminen ei ole ollut minulle aiemmin tuttua, mutta uskon, että minussa on herännyt kehittäjä, joka osaa kyseenalaistaa työtä ja työtapoja erilailla kuin ennen ja ymmärtää ja hyväksyy kehittämisen merkityksen omassa työssään.