Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala
Kasvatuksen ja ohjausalan perustutkinto
Perustiedot
Missä: Verkko-opinnot / Tampere
Kesto: 1–2 vuotta
Hinta: Maksuton
Laajuus: 180 osp
Valinnassa etusijalla ovat hakijat, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa (lukion suoritusta ei huomioida tutkintona).
Seuraava valintatilaisuus järjestetään syksyllä 2025.
Tervetuloa opiskelemaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, jolla voit pätevöityä toimimaan mm. päiväkodeissa varhaiskasvatuksen lastenhoitajana / -ohjaajana. Kankaanpään opisto järjestää koulutuksen pääosin verkko-opintoina.
Tutkintoon voidaan sisällyttää osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta sekä suoritetuista korkeakouluopinnoista.
Pääsääntöisesti tutkinnon osa toisesta tutkinnosta tai korkeakouluopinnoista tehtävä osaamisen tunnustaminen on laajuudeltaan aina 5-15 osaamispistettä.
Jos olet suorittanut samaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalasta voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti ja olet osoittanut osaamisesi tutkinnon osien näytöissä, voidaan ne liittää suoraan tähän tutkintoon.
Työelämässä oppiminen
Lue lisää työelämässä oppimisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tyoelamassa-oppiminen
Kenelle koulutus soveltuu?
Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen tehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän voi työskennellä myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Asiakasturvallisuuteen perustuen tutkintoa ei voida mukauttaa.
Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä. (Laki ammatillisesta koulutuksesta, 531/2017, 40 §).
https://kankaanpaanopisto.fi/hakijalle/sora-lainsaadanto/
Valinnassa etusijalla ovat hakijat, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa (lukion suoritusta ei huomioida tutkintona).
Rakenne – mistä tutkinto koostuu?
Opintojen kesto määritellään yksilöllisesti aiemmin hankitun osaamisen ja alan työkokemuksen perusteella. Jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opintojen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään aiempi koulutus- ja työkokemus alalta.
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä), joista pakollisten tutkinnon osien laajuus on 115 osaamispistettä ja valinnaisten tutkinnon osien laajuus on 30 osaamispistettä. Lisäksi yhteisiä yto-opintoja on tutkinnossa 35 osaamispisteen verran.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuovat opinnot
Esimerkisi Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneelle riittää pelkkä varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen -tutkinnon osa. Päiväkodissa heidän ammattinimikkeensä on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
Varhaiskasvatuslain 28 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden tuottavan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon, varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa.
Varhaiskasvatuslain 28 §:ssä tarkoitettu muu vastaava soveltuva tutkinto on lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa.
Tutustu asetusmuutokseen (varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuovat opinnot).
Tutkinnon osat
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon uudet perusteet, voimaantulo 1.8.2024
Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala (tutkintonimike lastenohjaaja), muodostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta (115 osaamispistettä) ja 15 osaamispisteen laajuisista valinnaisista tutkinnon osista (valitaan kaksi kappaletta). Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia on 35 osp.
Pakolliset tutkinnon osat ovat:
- Ammatillinen kohtaaminen kasvatus ja ohjausalalla (20 osp)
- Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp)
- Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen (35 osp) sekä
- Perheiden kanssa toimiminen ja monialainen yhteistyö (20 osp)
Valinnaiset tutkinnon osat, joista valitaan 1-2:
- Ilmaisun ohjaaminen (15 osp)
- Luonto-ja elämystoiminnan ohjaaminen (15 osp)
- Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan ohjaaminen (15 osp)
- Ilmastovastuullinen toiminta (15 osp)
- Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen (15 osp)
- Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp)
- Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp)
Tutustu Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon rakenteeseen
Vaatimukset – voinko minä hakeutua koulutukseen?
Valinnassa etusijalla ovat hakijat, joilla ei ole aiempaa tutkintoa (lukion suoritusta ei huomioida tutkintona).
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut saavuttaa ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittavaa monipuolista osaamista. Alalla tarvitaan hyviä viestintä- vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ottaa huomioon taustaltaan erilaisten ja eri-ikäisten ohjauksen ja tuen tarpeet.
Vastuu ohjattavien ja asiakkaiden psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta korostuu myös alan osaamisvaatimuksissa. Alalla työskennellään usein osana moniammatillista ryhmää ja/tai verkostoa.
Opiskelutapa – miten opiskelen?
Koulutukseen on jatkuva haku, joten yleensä koulutuksen aloitus aloitetaan hakua seuraavasta tutkinnon osasta. Koulutuksen alussa on yhteinen aloituspäivä Tampereella Kankaanpään opiston tiloissa.
Näissä aloituspäivissä painotetaan kyseessä olevan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja tutkinnon osan kriteereitä käytännön työtoimissa päiväkotiympäristössä sekä annetaan ohjausta eri verkkoympäristöissä toimimiseen.
Opiskelu on työvaltaista. Samaan aikaan verkko-opintojen kanssa opitaan työssä päiväkodissa kyseessä olevan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksien ja krieteereiden edellyttäviä työtehtäviä, kunnes osaaminen on saavutettu ja voidaan siirtyä näyttöön osoittamaan osaamista.
Oppimistehtävät on johdettu tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista. Osallistuessasi opintopiirityöskentelyyn rikastat osaamistasi kuulemalla erilaisia käytänteitä ympäri Suomen.
Opintopiirityöskentely tapahtuu verkon välityksellä 1–2 viikon välein iltaisin klo 16–19, ja niissä on pääsääntöisesti mukana kaksi opettajaa. Oppimistehtävät sisältävät sekä yksilö- että pienryhmissä tehtävää verkkotyöskentelyä.
Näyttöviikko kestää viisi työpäivää. Koulutussopimuksessa työaika on 30 h/vk, oppisopimuksella opiskelussa työaika sovitaan yksilöllisesti yhdessä työnantajan kanssa.
Koulutuksen jälkeen?
Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen tehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän voi työskennellä myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa.
Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittanut ja osaamistaan pakollisella tutkinnon osalla osoittanut (Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen 35 osp) voi toimia päiväkodissa varhaiskasvatuksen lastenhoitajana.
Kysyttävää?
Haluaisitko lisätietoja? Ota yhteyttä!
Tuija Stark, vastuuopettaja
Puh. 044 7729 241 • tuija.stark@kopisto.fi
Miten haen koulutukseen?
Valintakoe koostuu ryhmätilanteesta, ongelmanratkaisusta, kirjoitustehtävästä ja opettajien haastattelusta.
Seuraava valintatilaisuus järjestetään syksyllä 2025.
Valinnassa etusijalla ovat hakijat, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa (lukion suoritusta ei huomioida tutkintona).
Liitä hakemukseesi kaikki koulutodistuksesi sekä koulutuksen kannalta olennaiset työ- ja harrastustodistukset. Lisätietoja liitteistä saat koulutuksen vastuuopettajalta.
Palautetta varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan tutkinnosta
Keräämme näyttötutkinnoista valtakunnallista ARVO-palautetta. Ensimmäinen palautekysely lähetetään osallistujille noin kuukausi sen jälkeen, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) on hyväksytty. Seuraava palautekysely kerätään noin kuukausi siitä, kun näyttötutkinto on kokonaan suoritettu.