Lähdin opiskelemaan koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisalaa Kankaanpään opistolla tuttavani vinkistä, sillä tavoitteeni on päästä opiskelemaan luokanopettajaksi. Uskon, että alalla toimiminen myös ohjaajan näkökulmasta tukee unelmaani.
Opinnot Kankaanpään opistossa olivat monimuotoisia. Tapasimme kerran viikossa joko Tampereen toimipisteellä tai verkossa Skypen välityksellä. Lisäksi teimme tehtäviä itsenäisesti sekä ryhmissä, työharjoitteluviikkoja unohtamatta. Tämmöinen opintomuoto sopi minulle erittäin hyvin, sillä se mahdollisti töiden tekemisen opiskelun ohella.
Parasta opistossa oli yhteisöllisyys. Opettajamme olivat hulvaton parivaljakko, ja heidän monivuotinen yhteistyönsä näkyi ammattimaisuuden, tostensa ajatustenluvun sekä helisevän naurun voimin. Opiskelukavereilta sai tukea, tsemppausta, inspiraatiota ja ennen kaikkea vinkkejä käytännön työtä varten. Lisäksi oli ihana huomata kuinka erilaisista taustoista muut opiskelijat tulivat, ja kuinka meitä kaikkia yhdisti silti sama ala.
Ryhmätöiden teossa ihaninta oli, ettei kenenkään tarvinnut tuskastella yksin, vaan kaikki pohdimme samoja asioita, ja jaoimme omia näkökulmia. Haastavin osa opiskelusta oli varmaankin mahdolliset tekniset ongelmat Skype-tapaamisissa. Onneksi näidenkin ratkaisemiseen löytyi aina jokin konsti soveltaen!
Olen nyt päässyt suuren harppauksen eteenpäin kohti unelmaani, sillä aloitan tänä syksynä opinnot luokanopettajaksi Tampereen yliopistossa. Tästä on kiittäminen osaksi myös Kankaanpään opistoa, josta olen saanut itsevarmuutta, ammattitermistöä sekä käytännön kokemusta, sillä näistä oli aidosti hyötyä myös pääsykokeissa. Esimerkiksi luokanopettajien soveltuvuuskokeessa yksi tehtävistä oli kuvitella selittävämme paperilla esitettyjä matikan tehtäviä ääneen eka- tai tokaluokkalaiselle. Eläytyminen tähän on huomattavasti helpompaa, kun on oikeasti päässyt tekemään kyseistä hommaa ohjaajana!
Olen oppinut valtavasti teoriassa sekä käytännössä opintovuoteni aikana, ja koen kasvaneeni paljon tekijänä. Tästä on hyvä ja turvallista jatkaa ammatillista kehittymistä.
–Katariina